maanantai 16. syyskuuta 2013

16. Kurkota taivaisiin

Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua?
Että se mitä lupasit ei täyttyisikään.

Usko siihen että sitä voi ja pystyy tekemään jotain mihin et itse usko, on minulla ollut yksi selviämiskeinoista.

Mitä sitten olen luvannut?

Juosta puolimaratoonin vuonna 2015.

Missä juoksukunnossa olen - huippu - vai rapa?
Diplomaattinen vai rehellinen vastaus?

Diplomaattinen vastaus kuuluisi seuraavasti:
- Joo, näillä edellytyksillä aika paljon työtä vaativa tavoite mutta eiköhän se siitä.

Rehellinen vastaus:
- Mulla ei ole hajuakaan. Minut on juuri siirretty eristykseen laskeneiden arvojeni vuoksi. Saan luuydinsiirron torstaina 19/9 ja eristys yhden hengen huoneessa jatkuu vähintään 4 viikkoa.

Se että lupasin juosta puolimaratoonin vuonna 2015 on ulkoinen pakote ja porkkana sille, että näen itseni vielä elossa yli vuoden jälkeen.

Nyt tulevien viikkojen, todennäköisesti reilun kuukauden ajan elän elämäni huoneessa, jossa Intiassa asuisi 20 henkinen perhe, jossa tuuletus on parempi kuon isoimmassa Volvossa ja jonka ikkunasta näen ihanan vanhan metsän vielä vehreine lehtineen, muuttuvan syksyn eri väreissä.

Joten - kuuseen kurkottaminen voi olla arvokkaampaa kuin pelko katajaan kapsahtamisesta.

Mikä on sinun suuri vuoresi ylitettävänä?
Mistä sinä saat voimaa ja syytä herätä aamulla?

Kiitos kaikista ajatuksista joita lähetätte!
Ne otetaan kiitollisina vastaan.

Nähdään!

-Smoothielli-

12 kommenttia:

  1. Se, että tulee vielä päivä, jolloin entisiä ei enää muisteta eikä ne astu enää sydämeen. Kaikki on tehty uudeksi.

    Eli toivo.

    Sinä selviät tästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saara,
      meillä kaikilla on varmasti monta syytä odottaa sitä hetkeä.
      Kiitos kannustuksesta,
      kaikkea parasta teidän syksyyn!

      Poista
  2. Hirmuisen paljon voimia sinulle ja muista että vaikka eristyksissä et ole yksin �� terveiset ystävältä kaukaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Ajatuskin lämmittää,
      vaikkakin ne tulevat kaukaa!
      Kiitos!

      Poista
  3. aamulla työmaalle mennessäni huikkaan miesjoukolle että..hyvää huomenta... vaikutus yleensä .."mitähän hyvää tässäkin aamussa sitten on". pessimistit..vastaus heidän kysymykseen aina sama.. joka aamu Luojan aurinko nousee...antaa lämpönsä ja valonsa.. sitten vasta kun se lakkaa nousemasta millään muullakaan ei ole enää väliä.....tulee aika jolloin "painajaiset" ovat paha muisto... mutta huomennakin aurinko nousee, ja antaa lämpönsä...pappa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pappa, totta, totta, kunnes se aamu tulee kun ei olekaan enää varmaa saako nähdä seuraavaa. Yhtäkkiä sateisestakin aamusta tulee kuin timantteja taivaalta putoileva näytelmä, jonka loppumista ei haluaisi kokea.
      Ollaan me ihmiset ihmeellisiä...
      Koska sitä oppii nauttimaan elämästä Nyt? Halaus!

      Poista
  4. Kyllä oli taas ihana lukea näitä juttujasi.Näistä uhkuu taisteluvoima!oLET REIPAS JA ROHKEA KAIKKI MENEE VARMAAN HYVIN.Ympärilläsi on paljon ihmisiä jotka Rakastavat Sinua .Toivottavasti tulee hyvä jarauhallinen yö.Halauksin mammeli!

    VastaaPoista
  5. Hieno kirjoitus! Kiitos kun valat meihin kanssamatkaajiin elämänmyönteisyyttä..silloinkin kun kaikki näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan..

    Näistä kirjoituksistasi saan niin paljon hyviä ajatuksia,ja tiedän että moni muukin joka näitä lukee,saa näistä voimaa ja iloa. Kiitos paljon siitä että jaksat kirjoittaa.

    Ostan kirjasi heti kun sen julkaiset, oli se sitten aiheesta mistä hyvänsä! Voimia paljon! Halein:M ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sanoistasi ja aika hauska tuo ajatus kirjasta,
      myöskin siitä, että "oli se sitten aiheesta mistä hyvänsä".
      Tietämättäsi kirjoitit aika voimauttavat sanat.

      Ihanaa päivää sinulle!

      Poista
  6. Lehtimetsämaisemat on ehdottomasti parhaillaan syksyllä, ja juuri nyt alkaa niiden jännin aika :D (sitten kun talvi tulee on tietysti kiva vaihteeksi nähdä puut lehdiltä)
    Iloista keskiviikkoa ja paljon haleja!!! On kiva käydä lukemassa täällä.

    /Anna S.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos haleista, sulle myös takaisin tosi monta.
      Lehtimetsät on vieläkin niin kauniina - tosi monet jopa vihreänä!
      Tarvitaan varmaan vain muutama syysmyrsky ja kaikki on yhtä
      paljasta ja kaljua kuin meikäläisen pää!
      Mutta onneksi ne kasvaa takaisin.
      Paitsi mä taidan saada mun "lehteni" ennen ensi kevättä.
      Jännityksellä odotan, tuleeko keväänvihreät ;).

      Poista

Kiitos siitä että halusit jättää jälkesi tai
sanoa pienen sanasen,
kaikki ne huomioidaan ja arvostaen vastaan otetaan.