Uhrina oleminen -
avuttomuuden tunteet,
elämän jälleen kerran yllättäessä
saattavat jäädä mieleen asumaan.
Uskon, että taistelu uhrina olemista
vastaan, on yksi tärkeistä
selviytymiskeinoista.
Olen järkeillyt, että jos päästän itseni ajattelemaan itseäni uhrina, menetän jollain tasolla valtaa omista ajatuksistani.
Miten tilanteissa, joissa voisin toimia, en enää toimisikaan "koska olen sairas".
Miten itse hidastaisin itseäni kulkemasta eteenpäin ja antaisin ulkoisten tekijöiden vähentää omaa toimintakykyäni.
Olen päättänyt, että en ole elämän ja tapahtuneiden asioiden uhri vaan elämän lahjasta nauttiva yksilö, joka aikoo repiä irti kaiken opittavan tästäkin rytäkästä.
Nähdään taas!
-Smoothielli-
se on vain niin... riippuu miten asiat näkee.. oli työkaveri joka nuorena oli ajanut keskieuroopan kilparadoilla pyörällä.. hän kertoi niitä harjoituslenkeistä .. 250 kg mankelilla vesisateessa... ensimäiset 50 km vaikeita.. kunnes lopetti sanan " vielä" käytön.. vielä 200 vielä 180 km jne ja opetteli sanan "enää"" hianoo kun ei ole enää kuin 180 km sateessa jäljellä.... piankos minä ton polkasen.... eihän se aina näin mene.. mutta se periaate... miten asioita katselee... mattipappa
VastaaPoistaSe oli kiva ajatus ♥
PoistaEnää 3 viikkoa 3kk kontrolliin.
Enää 9kk 1vko 1-vuotiskontrolliin. :D
Elämässä voi tapahtua paljon asioita, joita ei voi "valita" kuten vakava sairastuminen tai joku muu vastoinkäyminen. Jos vain pystyy säilyttämään itsensä sen kaiken keskellä, ja ajatella, että elämä itsessään ei määritä minua, kuka olen, niin se auttaa. Uhriutuminen on aina heikentävä voima. Jos vaan jaksaa TAPELLA loppuun asti , kuten edellinen postaus oli, niin kaikki on vain väliaikaista. Tiedät varmasti mitä tarkoitan <3
VastaaPoistaSe on niin totta. Välillä sitä onnistuu paremmin - välillä ei ollenkaan mutta yrittää kuitenkin. :) väliaikaista kaikki on vaan...
PoistaKiitos hienosta voimaannuttavista ajatuksistasi jälleen! Kyllä näin se on! Eräs rouva totesi kerran minulle että : "ajatus on maailmankaikkeuden voimakkain voima".. Mietin hetken itsekseni, että ei tietenkään ole, vaan joku ihan muu, mutta ehkä nyt kuitenkin ymmärrän, mitä hän tarkoitti. Aivan jotain muuta kuin minä olin ajatellut. Onhan se suuri asia - ajatus, niin juuri tässäkin se, että Ajatuksestahan tämmöiset isot asiat lähtee vyörymään...sillä voi olla suuri voima murtaa linnakkeita ja vuoren kaltaisia esteitä. Ja vielä varustettuna sillä kaikkein suurimmalla sydämellä.. <3 Halit! Kiittäen ja niiaten Lizsis!
VastaaPoistaMielenkiintoisia oivalluksia - kiitos niistä. ♥
Poista