20. Kirjoita tapahtuneesta

Siinä toisessa todellisuudessa, jossa vielä puoli vuotta sitten elin,

kävin töissä ja kohtasin kovia kokeneita ihmisiä.

Kannustin heitä kirjoittamaan asioista jotka koskettavat sydäntä

ja tunteita. Kannustukseni perustuu amerikkalaiseen tutkimukseen*

jossa kirjoittamisella huomattiin olevan yhteys hyvinvointiin.

Ohje on yksinkertainen:

Kirjoita vaikeasta tai traumaattisesta aiheesta joka herättää

syviä tunteita 15 min päivässä 4 päivää peräkkäin.

Elänkö itse sitten niinkuin opetan?

Olen ollut päiväkirjaihminen pienestä saakka.
Mutta nyt täytyy kyllä myöntää, että jutun juuret
välillä hävisivät.

Ensimmäisiin viikkoihin ei kynä edes pysynyt kädessä.
Sitten kun se pysyi, meni liian paljon energiaa sen miettimiseen,
että mikä päivä oli.
Tai kuukausi.
Vuodenaika paljastui vilkaisemalla ikkunasta ulos -
kevään heleä vehreys oli muuttunut keskikesän syvään
vihreään.

Eli siis pihalla olin kuin lumiukko vinon porkkananenänsä
kanssa ja aloitin jälleen kirjoittamisen silloin kun se
tuntui ulospääsytieltä ja helpotukselta, ei taakalta.

Tänne kirjoittamisesta nautin valtavasti ja lisääntyvä
lukijajoukko todistaa siitä, että joku näitä myös lukee.
Se on minun oudossa arjessani yksi niistä ihmeistä,
josta saan voimaa.

Joten - kynät esille silloin kun siltä tuntuu.
Tai näppäimistö.


Nähdään taas!

-Smoothielli-

*Pennebaker JW. Telling stories. The health benefits of narrative. Literature and Medicin Spring 2000; 19(1):3-18.